Tekstiiliteollisuutta uudistaville kuituteknologioille voitto Euroopan komission RegioStars-kilpailussa
Puukuiduista ja käytöstä poistetusta puuvillatekstiilistä voidaan valmistaa uusilla tekniikoilla viskoosintyyppistä kuitua ilman ympäristöä kuormittavia kemikaaleja. VTT ja Aalto-yliopisto ovat vieneet kuituteknologioita kohti teollisen mittakaavan tuotantoa Uudenmaan liiton tukemassa Tekstiilikuitujen kierrätyksen demonstraatioalusta Bioruukkiin (TeKiDe) -projektissa.
Hankkeessa kehitettävät Karbamaatti-, BioCelSol- ja Ioncell-F -teknologiat ovat ympäristöystävällisempiä ja turvallisempia kuin rikkihiilen käyttöön perustuvan viskoosin valmistus. Ensimmäisenä tehtävänä oli rakentaa ja ottaa käyttöön VTT:n Bioruukissa Espoossa kuituprosessien märkäkehruuprosessien kehittämiseen soveltuva, 60 kg päivässä kuitua tuottava tutkimusympäristö.
Hanke käynnistyi syksyllä 2016 ja päättyy lähikuukausina. Sitä rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto EAKR, Espoon kaupunki, VTT ja Aalto-yliopisto. Hankkeen rahoittavana viranomaisena toimii Uudenmaan liitto.
”TeKiDe on luonut kansainvälisestikin merkittävän innovaatioalustan. Erityisen tärkeää on se, että demonstraatioympäristö on avoin ja antaa yrityksille mahdollisuuden kokeilla ja testata uusia ideoitaan. Toivon, että hankkeen ympärille syntyy dynaaminen ekosysteemi, joka toimii kasvun veturina ei pelkästään Uudellamaalla vaan koko Suomessa kiertotalouden alalla”, kertoo ohjelmajohtaja Tiina Huotari hanketta rahoittavasta Uudenmaan liitosta.
Karbamaattiteknologia lähestyy kaupallistamisvaihetta
VTT:n TeKiDe-projektissa on valmistettu karbamaattiteknologialla puusta keitetystä liukosellusta ja käytöstä poistetuista puuvillatekstiileistä, kuten käytetyistä lakanoista ja pyyhkeistä, viskoosityyppistä kuitua tekstiilituotteiden raaka-aineeksi. Menetelmän avulla voidaan kierrättää huonolaatuista, käytöstä poistettua puuvillaa uudeksi kuiduksi ja kierrätys voidaan toteuttaa jopa 6-7 kertaa laadun kärsimättä. Raaka-aineena voidaan käyttää myös muita sellupohjaisia materiaaleja, kuten jätepaperia ja kartonkia.
Puuvillakuidun valmistaminen tekstiilijätteistä ekologisesti kestävällä tavalla voi mullistaa tekstiiliteollisuuden. VTT tähtää tutkimuksellaan kiertotalouden edistämiseen, teknologian kaupallistamisen nopeuttamiseen sekä öljypohjaisen mikromuovin vähentämiseen. Karbamaattikuidusta valmistettua kangasta nähtiin ensimmäisen kerran eurokansanedustaja Sirpa Pietikäisen yllä Linnan juhlissa joulukuussa.
Suominen Oy on jo testannut Bioruukissa liukosellusta valmistettujen kuitujen soveltuvuutta non-woven-tuotteisiin. Kaupoista karbamaattituotteita voidaan ostaa muutaman vuoden kuluttua, sillä suomalainen start-up-yritys Infinited Fiber Company on ryhtynyt kaupallistamaan kuidun valmistusta ja suunnitelmissa on ensimmäisen tuotantolaitoksen rakentaminen.
Ioncell-F ja BioCelSol -teknologiat
Aalto-yliopisto on projektiosuudessaan kehittänyt Ioncell-F-prosessin ylösskaalausta. Selluloosan suoraliuotukseen perustuva teknologia on kehitetty Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Prosessissa käytetään liuottimena ionista nestettä, joka on kehitetty Helsingin yliopistossa. Kehruu tehdään kuivasuihku-märkäkehruuprosessilla, jonka ansiosta kuidun lujuusominaisuudet ovat erinomaiset. Yliopisto on suunnitellut TeKiDe-projektissaan pilotointiympäristöä, jolla voidaan tuottaa noin 10 kg tekstiilikuitua päivässä. Projektissa tehdään Ioncell-F -pilotin esisuunnitelmaa investointia varten.
VTT demonstroi vielä BioCelSol-teknologiaa Bioruukissa projektin loppupuolella. BioCelSol-teknologiassa selluloosan liukenemista tehostetaan mekaanis-entsymaattisella käsittelyllä ennen liuotusta ja kehruuta.
EU painostaa kehittämään tekstiilikuitujen kierrätystä
Tekstiilikuitujen kulutus kasvoi huomattavasti viime vuosikymmenellä: 50 miljoonasta tonnista yli 70 miljoonaan (Floe, 2011). Tarve kierrättää tekstiilikuituja on suuri, sillä Euroopan Unioni on direktiivillään kieltänyt tekstiilijätteen viemisen kaatopaikoille ja vuodesta 2025 lähtien maiden on järjestettävä tekstiilijätteelle erilliskierrätys.
RegioStars Awards
RegioStars Awards on Euroopan komission vuosittain järjestämä kilpailu, jossa palkitaan parhaat alueiden koheesiota edistävät hankkeet. Yhtenä tavoitteena on tuoda esiin alueiden innovatiivisimpia hankkeita. Tämänvuotiseen kilpailuun ilmoitettiin 102 hakemusta ja niistä 21 valittiin loppukilpailuun. Vuoden 2018 RegioStars-palkinto myönnetään parhaille koheesiopolitiikan alan hankkeille viidessä kilpailusarjassa, joita ovat teollisuuden muutosprosessin toteuttaminen, vähähiilisen elämäntavan edistäminen, parempien julkisten palvelujen saannin helpottaminen, muuttoliikkeen hallinnointi pitkällä aikavälillä ja EU:n kulttuuriperinnön suojeleminen. RegioStars Awards:
Kuva: Aalto-yliopisto on projektiosuudessaan kehittänyt Ioncell-F-prosessin ylösskaalausta. Selluloosan suoraliuotukseen perustuva teknologia on kehitetty Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. (Kuva: Mikko Raskinen)
äپٴᲹ
Aalto-yliopisto
Sanna Hellsten, tutkijatohtori
puh. 050 567 5574
sanna.hellsten@aalto.fi
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Marjo Määttänen, johtava tutkija
p. 040 702 9527
marjo.maattanen@vtt.fi
Uudenmaan liitto
Tiina Huotari, ohjelmajohtaja
p. 040 041 8029
tiina.huotari@uudenmaanliitto.fi
Lue lisää uutisia
Vuosikatselmus loi katsauksen menneeseen vuoteen
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun vuosikatselmuksessa tehtiin kattava katsaus kuluneeseen vuoteen ja palkittiin ansioituneita yhteisön jäseniä.
Vuoden alumni Anna Brotkin: ”Tarvitsemme moderneja tarinoita tästä ajasta”
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Vuoden alumniksi 2026 valittu käsikirjoittaja Anna Brotkin uskoo paikallisuuden voimaan ja toivon merkitykseen kriisiaikoina.
Naisten verkostot – symboliikan ja vaikuttavuuden välissä
Naisille on usein haaste, että heille relevantit verkostot ovat epämuodollisia ja miesvaltaisia. Nämä niin sanotut old boys -verkostot voivat jarruttaa naisten urapolkuja ja vahvistaa olemassa olevia eriarvoisuuksia.